Viime vuosisadan vaihteessa lattiat koostuivat useimmiten saumattomista mänty- tai kuusilaudoista, joissa oli limisaumat. Mutta mikä on ero eri materiaalien välillä ja mikä on aikakaudelle tyypillinen lattialaudan leveys?
Kiilasaumattu puulattia
Ennen 1800-luvun puoliväliä oli tavallista käyttää kiilasaumattua puulattiaa. Aluslattiaa käytettiin harvoin, vaan lattia asennettiin suoraan palkkikattoon. Kiilamuoto syntyi, koska haluttiin hyödyntää koko puunrunko, joka oli leveämpi alaosasta ja kapeampi yläosasta. Lankut asennettiin vuorotellen ja useimmiten kokonaisina pituuksina. Lankut olivat kuusta tai männystä ja suhteellisen leveitä.
Kapeammat laudat
1800-luvun jälkipuoliskolla alettiin sahata lankkuja koneellisesti, mikä tuotti tasaisia, yhdensuuntaisia lattialankkuja. Tästä ajasta lähtien puulattiat muuttuivat myös kapeammiksi, 100–140 mm:n levyisiksi. Kalliissa rakennuksissa käytettiin usein pitkiä lattialankkuja ilman päätyliitoksia. Seinien varrella lattia kehystettiin mielellään yksinkertaisella, hieman leveämmällä lattialaudalla. Myös takan ja kaakeliuuneiden edessä olevat takkalevyt varustettiin usein kehyksellä. Lattia kiinnitettiin piilotetulla viistonaulauksella, ns. viistonaulauksella.
Aluslattia
Koska kapeammat lattialaudat taipuivat helpommin, niitä ei voitu enää asentaa suoraan puupalkkeihin, vaan ne vaativat aluslattian. Nämä lattiat asennettiin useimmiten yksinkertaisemmalla puulajilla, jossa oli oksia ja ydintä, koska niiden ei ollut tarkoitus olla näkyvissä. Käytettiin mielellään vielä kapeampia lattialankkuja (noin 80 cm), jotka usein liitettiin pituussuunnassa. Puulajin lisäksi aluslattian voi tunnistaa myös leveämmistä raoista. Sen päälle asennettiin sitten ylellisempi laattalattia, parkettilattia tai linoleummatto.
Mitä tarkoittaa massiivinen puulattia?
Massiivinen puulattia on valmistettu kokonaisista puulevyistä, joissa on luonnollinen syykuvio, toisin kuin esimerkiksi parketti, joka koostuu useista kerroksista. Kokonaiset puulankut muodostavat kauniin lattian, joka voidaan hioa tarvittaessa ja käsitellä eri tavoin. Koska puu on elävä materiaali, se reagoi luonnollisesti (turpoaa ja kutistuu) ympäristön ilmastoon ja kosteuteen.
Tarjoamme lattioita kahdessa eri kuivausasteessa – valitse noin 16 %:n ja 8 %:n kosteuspitoisuuden välillä. Lattia, jonka kosteuspitoisuus on 16 %, sopeutuu asennuksen yhteydessä (kutistuu), mikä mahdollistaa tyypillisten rakojen syntymisen. Lattia, jonka kosteuspitoisuus on 8–10 %, vaikuttaa vähemmän normaaliin sisäilmaan. Myöhään kasvanut puu on saanut enemmän aikaa kasvaa, mikä tekee siitä kestävämmän ja vuosirenkaiden tiheämmän kuin nopeasti kasvanut puu.
Mikä on ero mänty- ja kuusilattian välillä?
Mänty- tai kuusilattian valinta on pitkälti makuasia, sillä eri materiaalit eivät eroa merkittävästi kovuudeltaan ja molemmat antavat luonnollisen lämpimän tunteen. Ulkonäöltään mänty erottuu selkeästä syykuvioinnista (vaaleampi puu, jossa on tummempi ydin), kun taas kuusi ei ole yhtä kontrastinen. Kuusen monet oksat jättävät enemmän, mutta pienempiä oksanjälkiä, ja nämä lattiat saavat myös hieman punertavamman sävyn vanhetessaan.
